(I Jn.
2:15; Lk. 12:15) Hb. La No. 148
Bible sunga ‘Zealot’ kiti hohi
gam ngailu dehset in akiheuve. ‘Zealot’ thucheng hi Greek paovin ‘zelotes’
akitin hichu ‘lunglutna neimi’ (zealous one) tina ahi. Judah nam sunga
amahohi loikhat’a kisepdoh tum ahiuve. Amaho hin amin kisah bangun gam leiset
le asunga thil um hohi chintup’a koima chansah lou ding tia hinkho phal’a panla
ahiuve. Rome sorkar in Judah lenggam chunga vai ahom’uva, Judahte thaneina
jouse akilahmang peh chu Zealot kitiho loi dinga chu manthahna lenpen’a agel’u
ahi. Aneh joulou diu vangin Rome sorkar dounan galguh abol’un, mitam tah-in
jong leiset chunan hinkho chan’uve tin Houbung lamkai masa Josephus chun thusim
anasun’e.
Jesu seijuiho lah-a Simon Peter hilou
Simon dang khatpa hi amin kiphah pohna chan’a “Gam ngailu Simon”
tin akisun’e (Lk. 6:15; Acts 1:13). Hiche gam ngailu Simon tilouvin jong
Kerioth gam’a kon Judas kitipa jong hi gam ngailu ahi tin akihei. Amahin
gam keo hilouvin nei le gouva jong lunglut tah mi ahi ti akimui. Ajehchu aman
a-Pakaipa dangka somthum in akijoh jeng theiye (Matt. 26:15). Jesu seijui dinga
ahung kipehlut lona jong hi Romete khut’a kona achansau gam leiset ho nunglah
kit ding ngaitona jal ahi. Seijui dang ho toh alungput hi akichom lheh-e. Pakai
sanga leiset thil ngailut joh nan alungsung alodim jehchun Anung ajui chu
akhonnan amadin manthahna joh ahitai. Tulai Christian tamtah jong Judas
Iscariot bang lungput neiya Pakai jui jong kiumda ponte ti tahsan aum’e.
Koi hijongle Pathen sanga leiset thil
ho ngailutna hi alet joh teng achaina chu manthahna sohteiji ahi ti iheuve.
Hijehchun, leiset thil ho ngailut jeh-a hinkho manthahna soh thei ahijeh-in
Jesun hiti hin thu anaseiye. “Soh koiman Pakai ni kin abolkop joupoi, kop
taleh khat hotbol’in tin, khat joh alungset ding, ahiloule khat’a hakaiya khat
joh anahsahmo loding ahi. Hijehchun, Pathen kinbol le sum hol kop thei pouvin
nate,” (Matt. 6:24). Hichelai Bible changa sum atihi Bible
dang ho-a “mammon” tin akile-e. Hiche thucheng hi leiset thil ho
jouse seina kimang ahi.
Balaam kitipa jong hi leiset thil hoa
hatah-a lunglutmi ahi. Moab lengpa Balak in leiset gouthil tamtah avetsah
jeh-in ami Israelte chunga gaosapna thu seiding anom jon, ahinla Pathen soina
akimuloi (Num. 22:22-35). Balaam kitipa banga Judah phungkhai lah-a Achan
kitipa jong hi nei le gouva lunglutmi ahi ti imuve. Jericho khopi sunga thil le
lo imacha alah lou diuva Pathen thupeh chu alung sunga deichatna le vetlelna
ahat val jeh-in thil tampi ana kiseldoh in akhonnan a-insung mite chule anei
agou jouse toh suhmangin aumlo tai (Joshua 7:20-26).
Saul lengpan jong leiset gouthil
avetlel jeh-in Pathen thupeh apalkeh-in, Samuel thempupan aphoh-e. Agal miteu
Amalek mite le anei agou jouseu asuhmang diuva Pathenin thupeh anei ahin, hinla
Kelngoite le Bong phalai avetlel jeh-un Gilgal geiyin ahin kailut’un Pathen
deilou aboldoh tauve. Hiche gancha ho chu Pathen henga kilhaina dinga ahin
kaiyu hikhel ponte. Hinla Saul’in Pathen henga kilhaina thilto dinga asepaiten
ahin kaiyun aseiye. Ahinla Saul lungput Pathenin ahaipoi. Hijehchun, Samuel
thempupan Saul jah-a, “Asei ngai le pumgo thilto hoijoh Pakaiyin adeiyam ?
Kelngoi phapen kilhaina thapeh sangin asei ngai aphajoi,” ati (I Sam.
15:22).
Pentecost nikholai, Houbung hung
kipattil thusim’a tahsan ho munkhat’a Jerusalem’a akikhol khom’u thusim imuve.
Nei le gou aneikham kham’u chu koiman kichang chuna lungthim vop louvin
aneikhom cheh-ui. Hinla alah-uva Ananias le Sapphira tenupa hin anei agou lhon,
gam leiset man chu lhingset’a pehdoh ding avelel lhonin ahi. Nei le gou vetlel
jeh-a aseldoh lhon sum le pai jeh-in hinkho achanlo lhon tai (Acts 5:1-11).
Pathenin nei le gou eipeh hou hi
kiletsahna ding le hoithopi ding ahiloule Ama suhmil lona dinga eipeh-u
hilouvin, hiche leiset thil hohi mangcha-a Ama jenna ding le tonsot Indet
kisemna-a manchah dinga eipeh-u ahijoi. “... leiset gouvin gol le pai
sem’un, gou abeiteng mihon tonsot chen mun’a nalhun sah diu ahi,” tin Jesun
eihil’uve (Lk. 16:9).
~~~
No comments:
Post a Comment