(Jer.
38:4-13; Acts 12:1-5)
Pakaiya kingaite bol gentheina toh lou
koima aumpoi. Christian tahsan masaho masang peh-a Kitepna Lui khanga pat’a
Pakai min jal’a thohna hi ana um jingsa mong ahitai. Adeh-in Themgaoho le
Seijuiho thohna hi seingam lou khop ahi. Thohna keo hilouvin tijat umtah tah
thina geiyin athoh cheh-uve.
Jer. 38:4-13 sunga hin Jeremiah
Themgaopa Judah lengpa Zedekiah in Pathen’in ahetsah bang banga thutah asei
jeh-a abol genthei thusim imuve. Twikul thuh tah, bonlhoh dimset sunga kelthi
dingin alehlut tauve. Leng Inpi-a natong Sudan mi nukiso Ebedmelech in hiche
thu ajah doh phat’in kichalou hel’in Zedekiah lengpa thutanna mun’a atoupet’in
akoma agalhut’e. Ama phatsah dungjuiya Themgaopa hi bol gentheina toh hijongle
lengpan alung akhel’in Ebedmelech ngehna bangin Jeremiah huhdohna din tohgon
aneitai. Thi dinga umtasa Themgaopa chu leng thupeh jal’in twikul sunga konin
huhdoh-in aumtai.
Richard Wurmbrand hinkho thusim ahe
tamtah ium diu tahsan aum’e. Amahi Pakai thu hettohsah jal’a thi chan geiya
thoh lhumkei chu ahi. Amahi 1909 kum’a Istanbul (Turkey) a peng ahin, kum 15
ahi-a hi Romania-a chaolut ahi. Amahi Judah mi det tah-a Jesu Christa tahsan
ahi. 1948 kum’a hi Christa-a hinkho kikhelna anei ahi. Achenna Romania hi
Communist hatna ahijeh-in Jesu Christa atahsan jal’a bol gentheina tampi anato
ahi.
Richard Wurmbrand hin ahinkho sunga
vel tampi songkul alut’in ahi. Tahsa tah-a thoh jouhoi hilou suh gentheina
atoh-e. Tahsa pumpi keo hilouvin lhoh le ngaitona lam boithei khop dingin suh
gentheina atoh-e. Achapa jeng jong Christa atahsan jal’in College a konin
nodoh-in aum’e. Jesu Christa tahsan, suh gentheina tohho lah-a Richard
Wurmbrand thohna hi anasa loitah hinte. Ahing changin avun le aphe aki-at lhah
peh-in, agudoh leovin akilhai. Hiche athohnat laitah hin aman, “Ka thohna
anat dan hi seidohna ding thucheng aum tapoi” (There were no words to describe
that pain) atin ahi.
Christa min jal’a athohna jeh-in mihon
“The voice of the underground Church” (Leiko noilanga Houbung
ogin) tin ana minsah-un ahi. Ama songkul ngana hi leinoi lang feet 12 a thuh,
vah (light) umlou chule kotkhah neo (window) jong umlou, athim’a thim jeng, sun
le jan kihekhen talou mun ahi. Hitobang khop’a athohna ho jal hin kiloikhomna
khat - “International Organisation Voice of the Martyrs” ana phutdoh-e.
Chule lekhabu tamtah jong asun’in, alah-a minthang pen mijouse lung tongkha pen
chu “Torture for Christ” (Christa jal’a thohna) hi ahi. Pakai min jal’in
suh gentheina tampi ana thoh-in kum 92 alhin’in 2001 kum chun athi tai.
Acts 12 sunga hin Kipana Thupha jal’a
thohna thu akimui. Herod lengpan Houbung mite chunga ban-gol khao tah-in na atongin
abolse tai. Pakai seijui Jacob Chemjam’in athat’in, amitha jeh-a Juda miho
lunglhai ahen, Peter jong aman’in songkul’a akhum tai.
Songkul sunga akihenna mun’a kona
Peter asochat ding chu thil hahsa ahi. Ajehchu, sepai ni kah-a thihkhaova
kihenmat cheh-a kikoi ahi. Hinla Peter olmo louhel’in nomtah-in a-ihmui.
Hichelai mun hi lung-ol’a imutna mun chu ahipoi. Joseph lung-olmo louhel’a
songkul sunga aum banga Peter jong chuti chu ahi. Pakaiya kingaite thohna thuhi
Bible sunga mun tamtah-a imuve. Keipi kulsunga kilehlut, meilhum sunga kilehlut
chule sahang ho toh akidelsah-uva, thi le nai kainelnul’a kibol genthei tamtah
ana um’uve.
Hitobang hin tukhangin jong amun
amun’a Pakai min jal’a thohna hi aum jinge. Ichennau India gamsunga jong tahsan
chate kibol gentheina hi amachal lheh jenge. Hiche chung changa hin All
Christian Leaders’ Forum hon iti panlah ding ham avel vel’in gelkhomna anei
jing’ui. Houbung mite jouse taona-a panla dinga ngaichat ihiuve. Pakaiyin asei
banga ni nunung lam’a hi Ama tahsante kibol gentheina hi hung hatcheh cheh
hinte. Hijongle Houbung miten Pakaiya kingaite thohna hi moh-in aumpoi ti
geldoh-u hitin, Pakaiyin Mat. 5:11-12 sunga Molchunga Athuhilna-a asei thua hin
kitilkhouvu hitin kilhamon’u hite.
~~~
No comments:
Post a Comment