Thursday, 17 September 2015

PAKAIYA KINGAITE THOHNA

(Jer. 38:4-13; Acts 12:1-5)

          Pakaiya kingaite bol gentheina toh lou koima aumpoi. Christian tahsan masaho masang peh-a Kitepna Lui khanga pat’a Pakai min jal’a thohna hi ana um jingsa mong ahitai. Adeh-in Themgaoho le Seijuiho thohna hi seingam lou khop ahi. Thohna keo hilouvin tijat umtah tah thina geiyin athoh cheh-uve.
          Jer. 38:4-13 sunga hin Jeremiah Themgaopa Judah lengpa Zedekiah in Pathen’in ahetsah bang banga thutah asei jeh-a abol genthei thusim imuve. Twikul thuh tah, bonlhoh dimset sunga kelthi dingin alehlut tauve. Leng Inpi-a natong Sudan mi nukiso Ebedmelech in hiche thu ajah doh phat’in kichalou hel’in Zedekiah lengpa thutanna mun’a atoupet’in akoma agalhut’e. Ama phatsah dungjuiya Themgaopa hi bol gentheina toh hijongle lengpan alung akhel’in Ebedmelech ngehna bangin Jeremiah huhdohna din tohgon aneitai. Thi dinga umtasa Themgaopa chu leng thupeh jal’in twikul sunga konin huhdoh-in aumtai.

          Richard Wurmbrand hinkho thusim ahe tamtah ium diu tahsan aum’e. Amahi Pakai thu hettohsah jal’a thi chan geiya thoh lhumkei chu ahi. Amahi 1909 kum’a Istanbul (Turkey) a peng ahin, kum 15 ahi-a hi Romania-a chaolut ahi. Amahi Judah mi det tah-a Jesu Christa tahsan ahi. 1948 kum’a hi Christa-a hinkho kikhelna anei ahi. Achenna Romania hi Communist hatna ahijeh-in Jesu Christa atahsan jal’a bol gentheina tampi anato ahi.
          Richard Wurmbrand hin ahinkho sunga vel tampi songkul alut’in ahi. Tahsa tah-a thoh jouhoi hilou suh gentheina atoh-e. Tahsa pumpi keo hilouvin lhoh le ngaitona lam boithei khop dingin suh gentheina atoh-e. Achapa jeng jong Christa atahsan jal’in College a konin nodoh-in aum’e. Jesu Christa tahsan, suh gentheina tohho lah-a Richard Wurmbrand thohna hi anasa loitah hinte. Ahing changin avun le aphe aki-at lhah peh-in, agudoh leovin akilhai. Hiche athohnat laitah hin aman, “Ka thohna anat dan hi seidohna ding thucheng aum tapoi” (There were no words to describe that pain) atin ahi.
          Christa min jal’a athohna jeh-in mihon “The voice of the underground Church” (Leiko noilanga Houbung ogin) tin ana minsah-un ahi. Ama songkul ngana hi leinoi lang feet 12 a thuh, vah (light) umlou chule kotkhah neo (window) jong umlou, athim’a thim jeng, sun le jan kihekhen talou mun ahi. Hitobang khop’a athohna ho jal hin kiloikhomna khat - “International Organisation Voice of the Martyrs” ana phutdoh-e. Chule lekhabu tamtah jong asun’in, alah-a minthang pen mijouse lung tongkha pen chu “Torture for Christ” (Christa jal’a thohna) hi ahi. Pakai min jal’in suh gentheina tampi ana thoh-in kum 92 alhin’in 2001 kum chun athi tai.
          Acts 12 sunga hin Kipana Thupha jal’a thohna thu akimui. Herod lengpan Houbung mite chunga ban-gol khao tah-in na atongin abolse tai. Pakai seijui Jacob Chemjam’in athat’in, amitha jeh-a Juda miho lunglhai ahen, Peter jong aman’in songkul’a akhum tai.
          Songkul sunga akihenna mun’a kona Peter asochat ding chu thil hahsa ahi. Ajehchu, sepai ni kah-a thihkhaova kihenmat cheh-a kikoi ahi. Hinla Peter olmo louhel’in nomtah-in a-ihmui. Hichelai mun hi lung-ol’a imutna mun chu ahipoi. Joseph lung-olmo louhel’a songkul sunga aum banga Peter jong chuti chu ahi. Pakaiya kingaite thohna thuhi Bible sunga mun tamtah-a imuve. Keipi kulsunga kilehlut, meilhum sunga kilehlut chule sahang ho toh akidelsah-uva, thi le nai kainelnul’a kibol genthei tamtah ana um’uve.
          Hitobang hin tukhangin jong amun amun’a Pakai min jal’a thohna hi aum jinge. Ichennau India gamsunga jong tahsan chate kibol gentheina hi amachal lheh jenge. Hiche chung changa hin All Christian Leaders’ Forum hon iti panlah ding ham avel vel’in gelkhomna anei jing’ui. Houbung mite jouse taona-a panla dinga ngaichat ihiuve. Pakaiyin asei banga ni nunung lam’a hi Ama tahsante kibol gentheina hi hung hatcheh cheh hinte. Hijongle Houbung miten Pakaiya kingaite thohna hi moh-in aumpoi ti geldoh-u hitin, Pakaiyin Mat. 5:11-12 sunga Molchunga Athuhilna-a asei thua hin kitilkhouvu hitin kilhamon’u hite.


~~~

No comments:

Post a Comment