Friday, 11 September 2015

Pakaiya kingaite chu thilpha bolna lam’a chimtih neilou ding ahiuve


(Gen. 26:12-20; Gal. 6:9-10).

          Gen. 26 sunga hin Isaac Gerar gamsunga kellhah jeh-a achen thusim imuve. Gerar hi Philistine lengpa Abimelech thuneina noiya um ahi. Pathenin Isaac phatthei aboh jal’in nasatah in ahung haodoh tai. Thilse abol jeh hilouvin Pathen phatthei achanna jeh-in achenna gam miten thangthip jeh-in amuda tauve. Abimelech in, “Keiho sangin natha lhing jotai, kakom’uva konin chedoh tan,” ati (26:16).
          Isaac hin nunnem tah-in imacha nelna thu seilouvin akipatdoh in Gerar phai munkhat’a chenmun akisem kit’e. Hiche mun’a hin Twikul akilaidoh kit’in, hinla gamsung Kelngoi chinghon ahetdoh phat’un Isaac jah-a, “Hiche Twi hi keiho-a ahibouve,” ati tauve (26:20). Nohphahna tamtah aumjeh-in, Isaac in Beersheba lam ajon touvin acheng tai. Hiche mun’a hin Pakaiyin, “kaumpi jingnai kicha hih-in,” tin alhamon’in apu Abraham toh akitepna jeh-a phatthei aboh ding thu jong aseipeh-e.

          Isaac hinkho hi ivet le vel tampi dih lou tah-a suhgentheina ato vangin thilse chu thilsea thuh louvin thilpha joh-in alethuh jinge ti akimui.Thilpha bolna lam’a hin chimtih aneipoi ti jong akimui. Hichan geiya thoh jou ding hi mihem lhom lheh inte. Douthuh ding gel louvin Pakaiya det tah-in akingai joi. Ama-a akingai jing bangin aphat chan Pakaiyin phatthei aboh-in koi sol louhel’in Philistine te lamkai Abimelech le athumop’a pangpa chule asepai lamkaipa Isaac koma thupha choiyin acheuvin, “Pakaiyin nakivoppi hi kichen tah-in kamu tauve,” aga tiuve (26:28). Isaac chunga thilsoh hi ivet leh Paul’in Galatia mite henga alekhathot na-a “Thilpha bolna lam’a chimtih neipou hite, ilhahdah louvu le aphatcha tohga ilodiu ahi,” tia aseihi adih lheh jenge (Gal. 6:9). Isaac in koima mitse maisen avepon, hinla Abimelech le amite vang Isaac in abolset louna diuvin kitepna neipi din ahung ngeh tauve. Isaac in thilse imacha agel poi, hinla Abimelech a angsunga ahung kipelut jenge.
          Min ithemmona jeh-a eibolset le bon ikilethuh thei le Isaac bang hin ithemmona umlouvin bolset kitoh le ichan geiyin aki kilethuh dem ? Hinla Pathen thu chun thilpha bolna lam’a chimtih neilou dingin eihil’ui. Pakaiya kingaite chun thilpha bolna lam’a chimtih anei pouve tihi Bible mun tamtah-a imuve.David Saul’in tha din asuh atouvin adel’in hinla khatvei cha jong akilethuh poi. Asepai ten David khut lha dinga asol’un jong ama anompoi. Joseph jong asopiten gilou tah-in abol’un soh-in ajoh mangun, hinla thilsen asopite alethuh poi.
          Rome mite henga alekhathot’a hin Paul’in thilpha bolding thudol aseina-a eibolsete gaosap louva phattheiboh-a chule imelma agil akel leh an nehsah-a adang achah leh don ding peh din aseiye (Rom. 12:14,20). Imelma ahi henasa phat bolding chu mihem hina-a vang jojou hoi ahipoi. Hinla Pakaiya kingaite dingin jolel ding aumpoi. Ajehchu, “Phulah chu kei kin ahin, keiman lethuh nange,” tin Pakaiyin aseiye (Rom. 12:19).
          Thusim kihilna dinga phatah khat seiyute. Thilhapa le Loubol mipa (Imp and the Peasant) thusim ahi. Loubol mipa hi gunchu tah le lungneng tah ahi. Thilse chu thilpha-a lethuh jou jing ahi. Thilhapa hin Loubolpa hi a engbol jin, louva anatohna-a neh dinga bu akipoh chu sun kah-in ana nehpeh in gilkel tah-a gah neh ding atile amaimo tai. Thilhapa chun Loubol mipa chu lunghang’in tin eisamsen te ati ahin, hinla Loubol mipa chun lunglhaisel’in kei sanga gilkel khat’in ananeh hinte tin aseiyin, imacha gaosapna thu aseipoi. Hitobang hin vel tampi Loubol mipa chu Thilhapan apatep’in hinla thilse chu Loubol mipan phatnan ajou jinge.
          Hitobanga hi Pakaiya kingaite chu thilpha bolna lam’a chimtih neilou ding ihiuve.


~~~


No comments:

Post a Comment