(Gen.
26:12-20; Gal. 6:9-10).
Gen. 26 sunga hin Isaac Gerar gamsunga
kellhah jeh-a achen thusim imuve. Gerar hi Philistine lengpa Abimelech thuneina
noiya um ahi. Pathenin Isaac phatthei aboh jal’in nasatah in ahung haodoh tai.
Thilse abol jeh hilouvin Pathen phatthei achanna jeh-in achenna gam miten
thangthip jeh-in amuda tauve. Abimelech in, “Keiho sangin natha lhing jotai,
kakom’uva konin chedoh tan,” ati (26:16).
Isaac hin nunnem tah-in imacha nelna
thu seilouvin akipatdoh in Gerar phai munkhat’a chenmun akisem kit’e. Hiche
mun’a hin Twikul akilaidoh kit’in, hinla gamsung Kelngoi chinghon ahetdoh
phat’un Isaac jah-a, “Hiche Twi hi keiho-a ahibouve,” ati tauve (26:20).
Nohphahna tamtah aumjeh-in, Isaac in Beersheba lam ajon touvin acheng tai.
Hiche mun’a hin Pakaiyin, “kaumpi jingnai kicha hih-in,” tin alhamon’in
apu Abraham toh akitepna jeh-a phatthei aboh ding thu jong aseipeh-e.
Isaac hinkho hi ivet le vel tampi dih
lou tah-a suhgentheina ato vangin thilse chu thilsea thuh louvin thilpha joh-in
alethuh jinge ti akimui.Thilpha bolna lam’a hin chimtih aneipoi ti jong akimui.
Hichan geiya thoh jou ding hi mihem lhom lheh inte. Douthuh ding gel louvin
Pakaiya det tah-in akingai joi. Ama-a akingai jing bangin aphat chan Pakaiyin
phatthei aboh-in koi sol louhel’in Philistine te lamkai Abimelech le athumop’a
pangpa chule asepai lamkaipa Isaac koma thupha choiyin acheuvin, “Pakaiyin
nakivoppi hi kichen tah-in kamu tauve,” aga tiuve (26:28). Isaac chunga
thilsoh hi ivet leh Paul’in Galatia mite henga alekhathot na-a “Thilpha
bolna lam’a chimtih neipou hite, ilhahdah louvu le aphatcha tohga ilodiu ahi,”
tia aseihi adih lheh jenge (Gal. 6:9). Isaac in koima mitse maisen avepon,
hinla Abimelech le amite vang Isaac in abolset louna diuvin kitepna neipi din
ahung ngeh tauve. Isaac in thilse imacha agel poi, hinla Abimelech a angsunga
ahung kipelut jenge.
Min ithemmona jeh-a eibolset le bon
ikilethuh thei le Isaac bang hin ithemmona umlouvin bolset kitoh le ichan
geiyin aki kilethuh dem ? Hinla Pathen thu chun thilpha bolna lam’a chimtih
neilou dingin eihil’ui. Pakaiya kingaite chun thilpha bolna lam’a chimtih anei
pouve tihi Bible mun tamtah-a imuve.David Saul’in tha din asuh atouvin adel’in
hinla khatvei cha jong akilethuh poi. Asepai ten David khut lha dinga asol’un
jong ama anompoi. Joseph jong asopiten gilou tah-in abol’un soh-in ajoh mangun,
hinla thilsen asopite alethuh poi.
Rome mite henga alekhathot’a hin
Paul’in thilpha bolding thudol aseina-a eibolsete gaosap louva phattheiboh-a
chule imelma agil akel leh an nehsah-a adang achah leh don ding peh din aseiye
(Rom. 12:14,20). Imelma ahi henasa phat bolding chu mihem hina-a vang jojou hoi
ahipoi. Hinla Pakaiya kingaite dingin jolel ding aumpoi. Ajehchu, “Phulah
chu kei kin ahin, keiman lethuh nange,” tin Pakaiyin aseiye (Rom. 12:19).
Thusim kihilna dinga phatah khat
seiyute. Thilhapa le Loubol mipa (Imp and the Peasant) thusim ahi. Loubol mipa
hi gunchu tah le lungneng tah ahi. Thilse chu thilpha-a lethuh jou jing ahi.
Thilhapa hin Loubolpa hi a engbol jin, louva anatohna-a neh dinga bu akipoh chu
sun kah-in ana nehpeh in gilkel tah-a gah neh ding atile amaimo tai. Thilhapa
chun Loubol mipa chu lunghang’in tin eisamsen te ati ahin, hinla Loubol mipa
chun lunglhaisel’in kei sanga gilkel khat’in ananeh hinte tin aseiyin, imacha
gaosapna thu aseipoi. Hitobang hin vel tampi Loubol mipa chu Thilhapan
apatep’in hinla thilse chu Loubol mipan phatnan ajou jinge.
Hitobanga hi Pakaiya kingaite chu
thilpha bolna lam’a chimtih neilou ding ihiuve.
~~~
No comments:
Post a Comment