(Deut. 29:5; Mat. 6:28-29)
Sil le chen gelkhohna hi Adam le Eve a kona hung umdoh ahi tin kisei leh dihmo ponte (Gen. 3:7). Adam le Eve chonset’a alhah masangun sil le chen thua lungkhamna ding aumpoi. Ajamo lhon selna dia Theichangna aman lhon chu mihemte dia sil le chen masapen ahi. Athupeh palkeh lhon tajong leh nikhat jong toh joulou ding sil le chen’a akisahlelna lhon Pathenin akhoton Savun ponsil asem’in akhel’in asilpeh-e (Gen. 3:21).
Tichunga kai sil le chen hihen kijemna thil dang dang hijongle adol bep’a bol chu aphanai, hinla Pathen mitmu-a adih louva bol jong aumtheiye tihi Exo. 33:4,6 sunga hin akihedoh theiye. Israelte kivonna Sana le Dangka, Sanapah jem chule ponsil ho jouse hi Egyptte gou Pathenin Israelte apohdoh sah ahin, Ama lungdei lam’a aman diu jong adei ahi (Exo. 12:35-36). Ama deilam’a aman lou jeh-uva Sinai molsang adalhah-uva pat hicheng thil hoa hi kijem talou hiuvinte.
Deut. 29:5 sunga Mose’n Isarelte jah-a Pathen khotona jal’a kum somli nel gam’a avale sunguva asil achen hou khatcha jong aset lou thu aseipeh-e. Hichea hin Pathenin asemsa mihemte hi atahsa pumpi le alhagao seh hilouvin, aneh adon ding chule asil achen geiyin agelkhoh peh-e ti akimui.
Tulai hin sil le chen’a kitetna (fashion competition) asang tan, nitin’a asoh thah (latest design) von nomna hin mijouse lungthim alotai. Sil le chen adeibang von joulou jeh-a ahina ding banga hitheilou chule Houthu-a kimanchahna dinga jong hijou lou tamtah um’inte. Hinla ineikham kham’a iphah jou dol bep cheh-a kisem kisah ding chu aphapen ahi. Bat le tham ham ahilou le adih louva kilamdoh-a kona mivum mival’a kisem/ kijep jong chu jachat umjo ahi.
Matt. 6:28-29 sunga hin Jesun sil le chen thua lungkham lou dingin eihil’uve. Asei lona ajeh kihechen hih jongle sil le chen gelkhoh valna hin mihem hinkho asuboi theiye ti amu jeh-a asei hinte. Adeh-a khangthah ten gelkhoh ding pen chu sil le chen’a lunglutna le mitvet’a hoi thil hoa kisuboi louva Pathen lam gelna le lekha lam’a themjilna khohsah joh ding ahi. Sil le chen khohsah lou ding tina hilouvin Bible’a imu banguva numei hihen pasal hijongle adol bep’a kisem ding chu akitoh le bol dinga lomjo ahi.
Houbung lamkai masa Peter le Timothy in jong sil le chen’a iti tahsan chate kivon ding ham asei lhon’e. “Sampheh hoi le Sana Khi-o, leiset ponsil nihchen hoiya, polam thil’a kijem louvin, Pathen angsunga manlu tah, chul theilou, Lhagaova nunnem le lungnem, lungthim gil’a mihem giltah joh chun kijem’un,” (1 Pet. 3:3,4). “... Sampheh hoi le Sana ham, Twikohchang ham, ponsil hoi ham, thil mantam pen ham’a kijem louvin, Pathen ginje phongdoh thei numei umdol’in thilpha bol’in kijem jou hen.” (1 Tim. 2:9,10).
Mihem akibang cheh poi, ahao avai aum’e. Hijehchun, sil le chen jong ninglhinga neijou le neijou lou aum’e. Sil le chen’a jong Pathen na toh thei ahi ti John thuhil’a konin imuve. Aman ajah-uva, “Sangkhol chol ni neiyan aneilou hop hen ...,” ati (Lk. 3:11). Solomon lengpa jong mihaopen ahin, ahao dungjui tah-a akijep vangin gamlah-a pahcha khat hoina jong aphajou deh poi tin Jesun aseiye (Mat. 6:29). Thilsem jousen hoina aneicheh banga mihem jousen jong hoina aneicheh-e. Nang le kei mit’a ahoi, ahoimo umtheiyinte. Hinla eisempau Pathen mitmu-a vang khatcha ahoimo aumpoi. Ikijepnau sil lechen ham, kijepna thil ho (cosmetic items) jeh-a Pathen mitmu-a hoi ihipouvin, mihem mit’a mudoh theilou Pathenin mantam tah-a eijepna jeh-uva hoi ihijouve. Mitin’in ihoinau kihetdoh leuhen tichunga kai sil le chen thua lungkhamna ho um taponte. Ama-a kingaite chu sil le chen thua lungham mai mai ding ihipouve.
~~~
No comments:
Post a Comment