Thursday, 3 July 2014

Christa Chenna Chu Van Gam Ahi

Egypt hi Christianten La hoa iseitengule,munphalou,gim-hesohna, gentheina le hahsatna, soh a umna in igeljiuve. Hinla, lhagaovin eiseipeh nomu hi agiljep uma ahi. 
Egypt chu ‘Leiset nopchenna mun’ ahi ti hejingute. Tahsa le leiset thudol in veleu hen, Chihna le thepna kipatna mun khat le Vannoiya Lenggamlen, Vannoi pumpi pojeng dana kisei ‘Empire’ nasatah umpatna mun khat ahi. ‘Egyptian Civilization’ kiti hi ‘Civilization luipen khat ahi’. Athusim chomcha seiyute.


Egypt Thusim Chomcha : Egypt civilization hi 5000BC vela pat 525 BC geiya ana uma, loupitah le thuneitah anahi. Gam haosa tah ahina chu ‘Nile’ vadung akona ‘leipha’ amu’vin akiseiye. Leiphat jehchun loubolna lama akhangtouvun, gapha tamtah neiyin, haosatah ahitauve. Israelte jeng jong canaan gama kel-alhah chun, neh hola achenauva, soh in aumden louve ti Bible in imu’ve.
Hiche leiset phatna chu ‘Nile’ vadung chun, gujuh laitengle, leichi/leipha chu Egypt gama hi ahin lhoh lut a, tui chu Mediterranian luipia longlhapai ahi. Hijeh chun, Egypt gam hi ‘Gift of Nile’ akiti. Hichu, ‘Egypt gam hi Nile vadung manbei-thilpeh ahi” tia kisei ahi. Leiphat jalin, neh aput in, miho ahaosauvin ahile, phat ong ahaovun, chihna le themjilna lam bolna ding phat ahaovun, khantouna tampi aneitauvin; loupina, nopchenna ding phat, chule, nei le gou ahaotaove. Hitia chu, Egypt chu tulai chihna le themna lama kipatna khat anahitai.
A lengteu jong leng nasa le loupi ahiuvin, achennau inn loupe tahtah ahijehchun, ‘Leng’ hojong chu ‘Pharaoh’ tin akisah e. ‘Pharaoh’ chu ‘Innlen-loupia chengpa’ tina ahi.
Lengte athitengule akivuinau Lhan jong ‘Pyramid’ akitin, loupi chung nung ahi. Tuchanin ‘Vannoiya datmo um Sagi’ (Seven wonders of the world) kisei hi lah a khat ahijinge.
Chihna-themna lama Lekha jihna (Art of writing) hung kipatna hi Egypt te ahiuve. Amaho lekhajihdan hin semdoh chu ‘hieroglyphics’ (sacred writing) akitin, lekhajem 24(signs) hin, hichu tulaiya lekhajem jouse kipatna ahung hitai. Chule, ajihnau jong chu song le savun jong hilouva thinghoh ahin ‘Papyrus’ akitin, hichu tua ‘Paper’ (lekha) kipatna ahung hitai.
Chule, Vanthamjola thil –lha le ahsi ho lam hetna (Astronomy) le mathematics,adeh a decimal le Geometry kipatna ahikit’uve. Chubanin, tukhanga lou-le-ai themna (medical science) le Solar Calendar kipatna jong ahiuve. Calendar ahin sem’u chu kum khat a nikho 365 (days), Lha 12 le lha khat a ni 30 in aseiyun; hichu, tuni geiya kimang ahitai.
Mihem gah gel jeng dinga jong, namkhat maimai jong hilou, Pathen nam lhen khat, Israelte soh a anakoithei Leng gam chu mohthu ahipoi. Vannoi pumpi tobang anapo Lenggam nasa le loupitah ana hi.
Chule, Israelte chu Pathen namlhen ahijong aheuvin, Pathen in atun jing, nikhat-le Egypt Lenggam jong chu achotphauva Lengvai apoh jeng theiyu ahi jong Egypt Leng ho le vaihom ho chun ahet’uva atahsan’u ahi.
Egypt gama chu leiset chung mundanga umlou : nopna, haona, chihna, thepna, lalna, nopchenna, le jalenna uma ahi. Egypt gam le nam mite chu midang ho, adeh a Israel ho chunga nomtah le kiletsah tah a vaihoma ahiuve. Egypt nammite hiho chu minomsa, chihna le thepna, haona le loupina nei ahiuve.
Hiche LA “Egypt Gam Bang Hi Leiset Hi” Ng. Lhainei Haokip in asah, Peter Haokip Labol, hi kangaiya konin, ka lungsunga nasatah in thu akiseiyin, asimnom hon asim diuva kahin tahlah ahi. Na sima konin, Pathen in lhagaovin phatthei naboh tahen.
Ahile, chutobang, gam loupi le nasa, hao le minthang gam, haosatna le nom gam chu tua Christiante hin lhagao thudola hi Egypt gam hi ‘gamphalou, hahsatna le gimna muna’ isei jingu ham? Moh maimaiya gela, leiset a hahsatna i-thohnau mun maiya sei ding ahipoi. Pathen in, gelchenlou le hechenlou ho kama kona hi aphondoh hi uma ahi.
Ahile, leiset loupina, chihna le themna, haona le nopna hohi Pathen in adeilou, lhagao dia phalou, Christiante dia dalhah ding mong ham?
Tua chihna, haona, khantouna nahol hohi Christian nahina a bollou ding ham?
Ahi le ahilou kasei sangin, Bible veu hite.
Bible a Genesis 1 isim-le, Leiset le asunga umjouse hi Pathen sem ahi. Chule, Pathen in mihem ana semin, leiset a athilsem dang ho veching ding le achunguva vaihom dia ana sem ahi (Genesis 1&2).
Achutile, leiset le asunga um hohi ase ding le lhagao suse dia Pathen asem ahipoi. Asemsa mihemten achenpi diu mong ahi. Chule, hitobang Pathen thilsem kidang le nasa ho chunga vai homding le veching ding chun, aboldan le akitup le hoiya avetchingna dia chihna le themna aholding mong ahi. Avetching ding ho umdan ho hetna dia akholchila ahetding (study abolding) mong ahi.
Hijehchun, lhagao hinkho Pathen deiya manna din leiset chihna le themna, nei le gou, kivaipohna, tohna le adang hohi, Christianten adalhah khel’u ngai hiponte, ajeh chu,
I-Pakaiyu Jesu jong, athiding kon chun, aseijuite leiset a adalhah dingkon a PA koma atao chun, “Amahohi vannoiya kona nalahdohna dia tao kahipoi. Agiloupa akonin hongbit in katijoh ahibouve” (John 17:15) ati. Loupina Pakai chang jing tahen.
Aloupi’e, Pakai Jesu’n eingailutnau hi.” Agiloupa akonin hongbit in” tia eitaopeh jing jengu ahi. Lungmon aum mong mong e.
“Nitin chonset meipi bangjing, Nitin lhepna tuipi kinong; Lhepna gal ahat e leiya, Neipanpi jing in ka Pakai” kiti hi Christiante jouse taona hijing ding adol ahi. Chule,hitia tao jousen hetding chu, hiche hi I-Pakaiyu Jesu Christa’n Pa koma eitaopehnau ahi hejingute. Chule, Ama taona chu, athupeh nit a kidihtah a anungjuite dia Pathen in asansa, Lhagao theng in eihonbit jingu ahi jong hetthao hite.
Hijehchun, kipah in, lungmongin hin nikho Christa-to mang khom jingin, ima kichatna nei hih in; Pakaiyin “Nang ho lungkham hih-un, Pathen tahsanun, kei jong neitahsan’un” (John 14:1) ati ahi. Ama seibangin, tahsan jingin, lungkhamna neilouvin, kipah jingin, Pathen thangvah jingin, hinkho hi Christa-to mang khomin.
Leiset a toh chomchom tohna le umna mun chomchom um jongle, Pathen koma tao jingin, nahinkho Ama khut a ngamin, Bible sim jingin lang, tao jing jengin. Chutile, ipi chu Pathen in adeiya ipi chu adeilou ham Bible akonin naseipeh’inatin, alungdei hinkho namanpi tanate.
Ijakai hi apha ahin, ijakai hi apha ahideh poi. Adihlama manthei thei hiya, mankhelthei tampi aum’e. Pathen dei dola manthei hochu hetding le man ding ahi. Hinla, mankhelthei hoa kona kikangse vang aphapen in kahei.
Egypt miten, agam phatnau, Pathen vangboh achan'u chu Pathen peh hisah louvin, 'Nile' Vadung in vang apeh danun agelun, Egypt gam hi ‘Gift of Nile’ akiti. Hichu, ‘Egypt gam hi Nile vadung manbei-thilpeh ahi” atiuve. Hichu, abolkhelnau khat ahin. Chule, achonnauva Pathen dei ahilou jong akiseiye. Chubanin, agam sungu nom hen hao jongle, Pathen namlhen Israelten genthei athohnau gam ahijeh a, Christiante hin Egypt hi leiset kiseina a kimang ahi.
Leiset haona, nopna le loupina jouse jong hi lhagao manthahna le lhagao dia lamvaina tampi hijing ahi jeh a, lhagao-mi hon 'gimgentheina mun' tia aseijiu ahi. Ajehchu, Pathen deilouva umjingnathei, lhagao lamvaina mun ahi. Eihon jong, ipi thil hile, Pathen dei le deilou photoh a hinkho man ding angaiye. Hiche chu hettheina dia Bible sim le taona pontho jing ding angaiye. Ipi phattheibohna nachan hojong, 'Vangphatna' tilouvin 'Pathen in phatthei eiboh' tin, gelin,seiyin, Pathen thangvah jingin. (hiche thu hi munchoma seidin kakoitai)
“Van khopi nom i-lhuntengle, Beita ding leiset gimna jouse Pakai chenna innoma chun keijong chu munna ka chen ding.” LA a chang 4na hi Christa-to chenkhomna ahi kipan ahitai. Hichu, chonset lung heiya lungthah kena Jesu Christa hi eima hinkhoa dia Pakai le Huhhingpu dia kisan jouva, Lhagao Theng in ‘hinkhotah’ eipeh’uva, Christa-to hinkhomna hinkhoa hi kipan ahitai.
Hijeh achu, Pakai Jesu’n, “Hinna aneina diuva hunga kahi, (chule, hiche ‘hinna’ chu) lhingset a aneidiu ahi”. (John 10:10) ati ahi. Jesu Christ hinna nei, Amato hinkhomna chu ‘hahsatna dalhah a lungmong le kipah a hinkho manna ahi. Tahsa hahsatna beitante tina ahipoi. Um jongle, hiche hahsatna hochun asuhboi tahtah theilou ding, Pakai-to thoh khoma kipah le lungmong jing ding ahitai.
“Nachonset lung khel’un, ajeh chu van a lenggam chun hikom ahinpha tai !” tin asam’e. (Matthew 3:2 KT Lim umpa)
‘Repent’ kiti hi thusei hon ‘chonset kisih’ ati jingu hi alhingpoi.Hijeh achu, ken saotah a kana hilchet jing ‘chonset kisih timai ahipoi, ‘Chonset kisih a, lungkhela, dalhah’ tina ahi kati ji ahi. Tunin, ‘adih kitup chet’ chu ‘chonset lung khel’ ahi kamutai. Hichu, eipaova Bible thah alim-umpa ahin aume.
Bible in aseinompen chu, mihem ho lungput hi Pathen dei hilou,’chonset lungput’ ahi. Pathen kimuna dia hiche ‘chonset lungput’ hi ‘kheldoh’ a ‘lungthah ken ding’; chule, ‘chonset nun le khan chu dalhah hel jeng ding’ ahi.
Hitia chu, chonset lungput khela, Pathen koma taova, ngaidam thum ding. Chule , Jesu Christa hi eima hinkhoa Pakai le Huhhingpu dia kouding, hinkho Ama khut a pehdoh a, Ama kilamkaisah ding. Bible simjinga ipi adei ham Bible a kisei chu nitding. Tao jing jeng ding ahi. Chutengle, Ama Lhagao Thenga eihoa hi chenga,chonset lungput le chonset nunlui chu eikheldoh peh’uva, lungput thah, nunthah le apha chu eipeh jiu ahi. Ol ola tahsa khan banga, limthah, nunthah, Ama nun chu eipeh’uva, hiche nun lama chu khantouna eipeh jiu ahi. Apet in midang muthei hihih jongle, nunthah eipeh’u chu chomkhat joule miho mudin ahung kilang jitai. Gapha chu nun le khan, tohphat le chondan pha in ahung kilangin, thilpeh, Kipana thupha seinomna le adang, Lhagao-ga kiti ho ahung umjitai.
Chonset lungput chu, Bible ahin ‘Tahsa lam natoh’ ato :
“tahsaphe lam natoh chengse chu kichentah a: jonthanhoi, thenlou, huh,
limsemthu doi hou, doichoi, kidou, kinah, thangthip, lunghan, kiloset, loitumsem, kilangkhen, sumsel, jukham, eltol hitobang ho hi ahi. Kahilchah masah banguva kahilchah nahiuve, hitobanga chon ho chun Pathen lenggam alo lou dingu ahi.”( Galatia 5:19-21)
Lhagao Theng chu eiho sunga achen tengle, chonset lungput chu ei kheldoh peh’uva,Christ lungput chu eipeh jiu ahi. Chuteng chule, Lhagao-ga eipeh jiuva, hichu, ol ola miho mudia hung kilangji ahi.
“Lhagao ga vang chu ngailut, kipa, cham, thohhat, mi khoto, phat, kitahna,
nunnem, kitimthem hiti ho hi ahi. Hitobang ho doudal ding Danthu aumpoi.
Christa Jesu to hingkhom chengsen tahsaphe chu alunggul le angaichat chengse pum a thigpel’a akhetbeh-u ahitai.
Eiho Lhagaova hing ihiule Lhagaovin chon’u hite. .”( Galatia 5:22-25)
Van-gam nomtah le lhingset vang chu, leiset hinkho kichai tengle Christa-to ilokhom diu ahi tin Bible in eiseipeh un ahi.
Hiche, lhagao-ga chu neiya, Christa-to hinkhomna hi kipah a manga, leiset hinkhoa jong ‘van-gam’ mangpan nahitheina din,
Pathen in panpi jingtan

No comments:

Post a Comment