Thursday, 30 July 2015

BOI, NANU LE NAPAN HOL TANATE CHETAN NA INA, NILHAH AHITAI

Minu-mipan achate nilhah-le aholji bangun, sun nilhuma nakisahlel jouva nilhah tengle beh, nahoutei ding Vanna um na-Pa nomjia ahi. Hijeh chun, jilhah-jantengle beh phat chomcha beh Bible simna le taona in phat mangjin. Taonan, Vana um napa hi houjin. Nilhuma nachin jalin kipathu phongin. Nalunggimna, nalunghanna, nalhasetna hihen nakipana hojong Amakoma lhutjin. Chule, Aman napanpina din taovin. Nilhuma nasuhkhelna, naseikhel, nanehkhel-nadonkhelna ho, adeiloulama na umna jouse le alungdei dola na um jooulouna jouse ngaidam thumin. Napanpia, na suhkhel kit louna din Lhagao Theng panpina thumin.
Tanglouvin taovin, imalam jousea thangvah jingun; ijeh-inem-itile, hiche hi Jesu Christa jal’a nang ho dia Pathen lung dei lam ahi. (1 Thessalonica 5:17-18)

Tuesday, 28 July 2015

MIHEM NGAICHAT JOUSE MU LE CHANTHEINA JESU CHRISTA BOU AHI

            Hichea Jesu thusei hi gelpha mong mong temin. Thilkhat-lele aseina in gel hih in. Ijakai, Pathen phattheibohna bukim mutheina thu asei ahi.
Pathen chu thiljouse sempa le aneipa ahi. Thilsem lah a khat chu nang le kei jong ihi ahi. Nang le kei jong aneipa chu Pathen ahi. Pathen semsa le Ama a ihi.
Hinna eipeuva le eilahpeh kit theiyuva Ama bou ahi.
Hijeh chun, ‘hinna bulpi’, hinna hungkonna Ama koma chu ingaichat jouse kimkeiya uma ahin, anop-le anopnop chu anopnop apeh thei ahi.
‘Ama (Pathen) kom jot le akom lhun’ kiti chu ‘hinna, damna le ijakai umna mun jot le muna, channa’ tina ahi. Tahsa ngaichat jouse le lhagaova ingaichat jouse Ama (Pathen) koma chu um sohkeiya ahi. Akom nalhunle, ijakai namuthei, nachanthei’ tina ahi.

Monday, 27 July 2015

PATHEN THUSEI NIT HI KIPANA AHI


Jesu Christa hi nakouva, Leng le Huhhingpu dia nakisannia pat a, nalungsunga thu aseiji ahitai. Nalungsunga chun, thuseiya ni uminte. Nanunlui lama le nunthah lama chondia naseipeh’a (gotna nanei) achomgel umding ahi. Konkhat din vang Pathen thusei ahatjoji nai. Tamtah din vang Pathen lungdeiya kona puimangna ding lungsunga kona kisei, lunga gotna le lhepna atamji. Taona nei jing ding, Bible sim gunchu angaije. Chule, Pathen in lungsunga thu eiseipeh jingna jiu hi Bible akon ahiji. Bible nasima, taona naman tengle lungsunga Pathen in thu aseiji ahi.
Pathen in nalungsunga thu aseiji ho chu iti nasanji nah em? Ole, asuboiya nahatjoh sah em? Rebecca'n asunga achateni(Isau le Jacob) kidel, Pathen in aseipeh jala, aneopa Jacob apanpia, Jacob chu 'Israel' (Pathen namlhen) ahidoh jeng chu gel in. Nasunga ase le apha kideljing teni Jesu Christa le Satan kidou jinga ahi kihet in, chule koijoh napanpi em? Koijoh napanpi ding ham?
Pathen thusei nit vang tahsa le lhagao dia hinna, damna le kipana ahi.

Thursday, 23 July 2015

HICHE THU HI KAHETTHEM MASANGIN KANA KICHAI:

“Mi dih louvin Pathen leng gam alo lou diu ahi na het lou laiyu ham? Lhep chatvaiyin um hih-un; jon-than-hoi bol ho, doi hou ho, mito jong ho, pasal le pasal - numei le numei jong ho, gucha ho, nei pap-kilose ho, jukham ho, mi hanse ho, mi chom hat ho - khat cha’n jong Pathen leng gam alo louhel diu ahi. (1 Corinth 6:9-10)
Hiche hohi kaven, adang ho bol hih jongleng, neipap kiti ahin ‘hetna’ neina hi ka papbehseh jengin, ka inkote kahankhum matchet-to ‘van-gama’ lut louding lah a kapan ahijeng dem o!?’ tin kana tijaji!
He-kaden! Pathen Ngailutna le mikhotona le lungsetna Jesu Christa a hung kiphongdoh “God’s Grace kiti hi Saving Grace” mong mong ahi” ti kahinhetchetnin kipah a mitlhi pullouthei kahitapoi. Katao ham? Ole kamoh penjah jeng ham? Jong helouvin, mitlhi chujat lomlom kanei dinglam jong helouvin, paochengkhat jong seidoh theilouvin, ka moh ka ham tiding jong agitbeia moh kithinle kinuh in mitlhi chun ka anglamsese kavon ho akotgam jengtai.
Akap a tidinla kaka ahipon, kipana mitlhilong ana hijoy. Hitia kakithin, kakinuh jouva, “Pakai” ti dohding katile, ka hinkhoa dia kasapdoh masahpen “Halleluiyah Amen” kahintidoh in, hichun, kati ho ahung hung kilham/ kikhel in kakihen, mithah,michom (midang, mithah) bangin kakihettai -----thacholset nunga tuiluma kisila halpel le ti kilhampel ka bangin, kati chu anomin, kachung ajangin, Matric result lah a lolhin jouva tolchotlam jong kihelou kabang jengtai.

Sunday, 12 July 2015

Hinna bulpi Pathen belin

Pathen chu hinna bulpi ahi, mihem ‘hinna’ pea chu Pathen ahi. Amato kikhen chu ‘hinna’to kikhen ahin. Hinnato kikhen chu ‘hinna umtalou’ tina ahin, ‘hinna umlou’ chu ‘thina’ ahi. Pathen chu tonsot Pathen ahin, Amto kikhen chu tonsot’a thina ahitai. Hichehi koima mihem sei ahipoi, Pathenthu’n asei ahi, Romans 6:23 simlechun, “Chonsetman (chonset bol) chu thina ahitai” tia asei ahi.
Avel in seikit’ute. Pathen deilou bolna chu ‘chonset’ ahin, ‘chonset’ chun, tonsot a Pathento eikhenu ahitai. Pathento kikhen, Pathenna kona gamlatah a um ihitaove. Pathen chu ‘hinna bulpi’ ahin; Amato kikhen chu ‘hinnato kikhen’, ‘thina’ ahitai.

Tuesday, 7 July 2015

NAKIPANA CHU PHONGDOH IN

Israelte chun kum tamtah Messiah hungding chu kinema anganga jengu ahi. Hahsatna tampi atoh un, soh in kaimangin aumun, bolgimna tamtah atoh un, ‘Itih-le Messiah chu ahungun, suhlinghoi hilou Lenggam chu ahintungdoh in, soh akon eilhadoh un, nomtah in hinkho akimang dem’ tia ngahlel ahiuve.
Nikhat hi Jesu avalepet in Samaria kho koma tuikul komahin akicholdoi. Numei khat amun, thu kidang tampi aseipeh in, AMA  Messiah ahi thujong aseipeh in-
“ Hichun Jesun, “ Kei, nakoma thuseipa hi Ama (Messiah) chu kahi” ati.(John 4:26)
Hichun,  Amanu chu atha anomval jengin, miho seipeh kal ngahlel in, “Atuikhaina bel chu tuikul koma dalhan, khosunga alhailut in, mijouse aga seipeh tai.” (John 4:28).

Monday, 6 July 2015

KINEPLEL DING AHIPOI APHAPEN NACHAN DING AHINAI

Vangsetna natoa kinepna beiya lungna-tah a naumthei ahi. Hinla, nadinga pha Pathen in nagonpeh ahi kihet in. Hiche thilpha chu namuna din Pakai belin, na gelphahlou thil loupitah nachansah thei ahi.
Naomi hinkho chu geldoh in. Aji le achaneisun teni athitai. Kinepna him him aneitapoi. Alunggel asegamtan, aphun phun jengtai. “Imacha kaneitapoi! Insungmi, inko jong neilou kahitai ! Vangsetna kijet, avangsepen kahitai, akeohel kahitai. Pathen in ei bolset’a keima douna’a na atoh ahitai !” ati. Amin ngeitah Naomi ( mikipah) kiti jong chu adihlouvin aseiyin, “Naomi neiti tahih un Mara (akha, mivangsenu) neitijo tauvin” (Ruth 1:19-21) ati.
Hinla, akeohel le avangsepen, imacha neilou le kinepna ding neilouva kigelnu Naomi chu Mou phapen nei ahin, insungmi jong neitalouva kigelnu chu inko phatah nei ahijoi. Amou Orpah in dalha jongle Ruth vang chun atehpinu Naomi chu angailu behseh in adalhapoi. Naomi jipa inkopa Boaz chu mihaotah le Pathen gingtah ahi. Boaz chun Ruth chu akichenpin, cha pasal khat anei lhonin, amin Obed asah taove. Obed chu Israel leng lenpen David-pa ahin, David chu vannoiya leng chingpen Solomon-pa ahin, chule David guiya hi vannoi huhhingpu Jesu Christa hung penga ahi.
Naomi min hi koiman sumilta ponte. Huhhingpu Jesu Christa pennabulpi khat ahitai. Avangsepenna kigelnu chu avangphapen ahitai. Pathen thilgon hi nga-hat ngaiya ahi.

Sunday, 5 July 2015

BIBLE THA-HAT HEIN MANGCHA JINGIN


Hiche Christa lhacha Paul chun aseiye :  “Pathen in hu alhakhum Pathen lekhabu chengse hi - kihilna ding, kiphona ding, kipui jangna ding le adih lam’a kichuhna dinga phatah ahi.  Chule, Pathen-mi kitoh chet’a um theiya natoh-pha chengse tohna dia kigosadem’a um ding ahi.” (2 Timothy 3:16-17)
        “Ijeh-inem-itile Pathen thu hi hing jing le natong-hat jing, hemto-chemjam sanga jong hemjo, hin-na Lhagao, gu-kisuhtona le lhin, hicheng geiya sukhen theihel’a sun thei, lunggel le lungthim ngaito hetoh paijen jeng thei ahi.” (Hebrew 4:12)
Ahile, Christa nungjung, Christian nahina a Bible hi kingaina a nanei hinam? Ole nangma chihna le kho-hetna, leiset chihna le themna john a ngaisang joh jeng em? Bible pumpi hi vel ijat nasimchai tah em?

Wednesday, 1 July 2015

THOKITNA THAHATNA THUGUH


Jesu Christa thokitna jalin Pathen in phattheina chamkim napehen lang, alhacha din napansah tahen.
Hiche ‘Christa thakitna’ hi Christa nungjuijouse dia Pathen thahat channa ahi.
Jesu thinia pat athokitni gei, hapta khat sunga melchih thei hochu:
Ninga (Thursday) jan, lheplhah a aumjan tah chun kitepna ann (Pakai Ja-ann) eipeuve. Hichu, Christa tahsa le thisana kitepna theng ahi. Hiche ne-jouse chun Christa thohna, thina le thakitna, chule tonsot a Amato vaihomkhom dia kitepna ahitai.
Nigup (Friday) nin, mihemte chonsetman sahlhahna’n ,thohgentheina le thina atoh e. Hiche, atahsante jouse chonset jeh a ithoh diu khela athohna ahi.
Nisagi (Saturday) nin mithigama kumlhan, damun kot agaphai. Hichu, ana thisa ho le athikit ding ho jouse, thina-gal jouva akaithou kitna dia abol ahitai.
Thokitni (Sunday) nin thahatna nasatah neiyin kai thouvin aum kit in, Pa lunglhaina le kipaman chu asangtai. Hichu, atahsante jouse Ama banga athokitna diu lampi asemna ahitai.
Hiche jeh ahi, Athinia hi tahsante jousen, Ama a kipana thupha jala, Pa pathen, Chapa pathen le Lhagao Theng Pathen mina kaikhomna le Athua kiloikhomna kinei jing ahitai.
Cross chunga athi hin itobang mi ahi– chonset neilou Pathen Chapa ahi, chule, Pathen Kelngoinou vannoi chonset pomangpa ahi chu aphondoh ahitai.