Friday, 29 November 2013

Hou-in Kai Hi Setgal Jobaina Ahi


Setna atam’e. Lhepna nitinin adim jinge. Na kipana, Christ-to eikhen diu dimset jing ahi. Koima achanga dingjou aumpoi. I-Pakaiyu Jesu Christa’n Lhagaovin ei-umpi jinguve. Hichu hejingin, Ama songin. Chule,  mihem hi achanga phathei lou ahi hetding ahi. Hiche jeh’a hi Pathen in Adam kivoppi dia Eve asempeh ahi.
Christa-to hinkhomna, tahsanna lama jong hi kivoppi ding, tahsa mihem jong mijousen angaichat jing ahi. Tahsante kiloikhomna, Hou-in kai lhaso louding ahi. Hou-in kai hi tahsante-to hinkhomna ahin, lhagaova khantouna ahi. Houbung miteto lhakhomlou chu lhepna’a alhubai pen’e. Pathen thu Bible in jong asei ahi  -
 “Kikhop khomna lhaso poute, mi konkhat in bolji jongleu, khat le khat ki-tilkhou-to joute – ahideh in Nikho ahungnai jing namu’u-to bang’un”. (Hebrew 10:25)

Tulai hin, Hou-in kailouva Pathen thu sei le kihilna, kikhopna bola atamtai. Chekhelna bailet ahi. Hou-in kailoupet’a jong bolthei ahinai. Hinla, Hou-in kai phattengle kai tei ding ahi. Akahlah-le inmun le mundanga bolmo ahipoi. Kailou hela uma, Pathen thu hiljing thou hoa kona kichih thei ding aphai. Mihem hi hatmo ahin, agiloupa’n mun-ong aholnom’e. Chingtheiyute.
Mithengte (Christiante) kiloikhomna hi setgal,lhepna jona, hatna ahi. I-Pakaiyu Jesu Christa’n aseiye

“Hoikom hijongle Kamina mi ni le thum nakikhopna chanuva Ka umpi jing’uve” ati (Matthew 18: 20)

Hijehchun, chingtheiyin. Ijemtia, nakihilnau chu Houbung lamkai hon nangaisah lou jeh’uva inmuna kihilna naneiyule akhoh poi. Hinla, iti lahlo jongle mipi Hou-in kai phattengle kaiteiyun. Mihila pangpa jong chu kikhomtei ding ngaiya ahi. Hou-in kai ngaisah lou chu chekhel bai ahi. Nitinin Bible simin, taona nei jingin, chule, Hou-in kai jingin.

Monday, 25 November 2013

Lhepna Kicha Hih In

Pastor M.Thangew in a gollhanlai thu aseiyin – “Chemkon kichoiya, gamlah a kivah-lea chu; humpi-to kakitoh in.Eihin ‘ngih’ in. Kicha leng eibolding. Ki-nungheileng eibo ding kahei. Hijehchun, chemkon ka satdoh in, ei hinbole sat jengdin kading salteh-le eibo poi. Sottah kakiveto, kidinte jeng lhon jengin. Akhonnan, song kamaile, leilhang kamaikhan kase jengle, akichom mangtai. Hichun, ol olin kahung jamtai.” ati.
Lhepna atame. Nitinin lhepna hohin eibom jingun, chonset eibolsahnom jing’uve.
Limchomchom in hunginte.Nungah-gollhang nunchan chomchom, mithem, mihat, thilkidang bol, doi-le-ai mangin jong hunginte. Solkal, kiloikhomna chomchom, hem le thalchoi ho jong hinmanginte.
Thuseithem, Pathen thu adihbanga seiya, kidangjep, miho datmo le kidangjep’a seiding tup hojong, agiloupan amanchah thei ahi. Pathen thu ‘atah’ ahina sanga, mihon ‘kidang asah diu’ tupna ahinneisahthei. Thu adih banga mang jinga, achaina konjep; amongje kon’a seina aneisahtheiyu ahi. Hichea, adih tampi aseisanguva, ‘akon’lai neocha chu miho lungsunga agiloupan akhumlut peh’a ajuisahthei ahi.
Itobang lhepna umjongle, kicha hih in, Pathen thu Bible simin mangcha jingin. Taona nei jingin. Tahsanna dettah neiyin, pangdet jingin.
Pastorpu’n Humpi (Sakei) ato chun :
1.    Humpi chun ahin ‘ngih’ in ahi. Lhepna (agiloupa) chun nakichatna ding ahinsei, ahinbol, nahin vetsah ding (nahin ‘ngih’ ding) ahi.
2.    Na kichat, nanungchonle, naboding (attack nabolding)
3.    Chemkon ( Jesu Christa songin, Athu Bible thu le taona) mangchan pangdet in
4.    Song in sep in. Jesu Christa mina taonato thon leno in, delmangin.
5.    Humpi jam bangin, na lhempa chu jamtante.
“Pathen’a kipelut’un, chutengle. Agiloupa (Diabol) chu leno’uvin (douvun). Chutile, ama nakom’uva konin jamtante”. (James 4:7)
Bible in, “Gotsa dem le lung limgeh in umun, chingtheiyin, phat jousen kiging jing’uvin; na kidoupiu, Agiloupa chu, Sakei gilkel banga, koi kaval lhum thei dem tia vah-le ahi. Tahsanna’n dingdet un, lenouvin,”( 1 Peter 5:8-9a)
Bible in aseibe kit’e, “ajehchu, leiset pumpia tahsante jousen itobang thohgimna hi athoh cheh’u ahi naheuve..”( 1 Peter 5:9b)
Thu-hil lhem apung jinge. Agiloupa, milhempa, Satan hin limchom chom ahin puji. Hoi tobang hijongle kichat bol hih in. Akicha chu ajoji ahi. Nangma vang kisong hih in, Jesu Christa, gal (Satan) joupa songin, Ama nasonchana najopeh ding ahi.
Aseibe kit’e, “Chule, khotona’a dim Pathen, Christa’a loupina chang dia nakoupauvin, phatchomkhat sung nathohgim jouteng’ule, natundoh kit diu, na-hatsah kit diu, dettah le suhlinghoi-hilou naso diu ahi. Ama achun tha-hatna jouse umjingjeng tahen, Amen.”( 1 Peter 5:10-11)
Lhepna kitoh-gempen hohi – chan chunga lunglhai louna, lhepna limchomjep a um ho kichat, lunghan, kitim joulouna, khat chunga lungnopmo, mikhat houset, mipho le houset, gihsal, toh nomlouna, thasetna, tao nomlou, Bible sim nomlou, jousei, mi jouva lhep le adang ho ahi. Hiche hohi neocha cha nagelthei ahi. Hitia gelna jong chu lhepna khat ahi. Hiche hohin asuhset pen chu ‘kipana-joulouna’ eisojepji.Mi kipah-louvin tohdoh pha anei theilou iheuve.
Agiloupa dei chu mi suhmo hi ahi. Suhmo’a kona nalah-mangpeh jichu – na insungmite le nagolte chunga nalunglhaina ho, natohna a nakipa le kinepna, na-gunchu’na le tomngaina, nachanchunga lunglhaina, thilpha nabolnomna, le adang ahin – hicheho jouse nasuhmo’a kona chu Pakai chunga nakipa le kinepna chu nalahpehgotji ahipen’e. Lunglhai lou le kinemlouva na-umtengle Bible simnom talou, tao nomtalou, houin kainom talou; chule, nanu-napa, na sopi, naji-nacha, naheng le kom,chule midang ho dia thilpha bolnomna umjitalou ahi. Hichu, na lhempa lungtup le kipana ahi.
Chujongle,“Soh (chonset soh) ihi louna diuva Christa’n eilhatdoh’u ahitai; dingdet jing’un, soh namkola chun kihen ohkit tahih un” (Galatians 5:1)
Bible in “Lhepna natoloudiu ahi” atipoi. Lhepna itodiu ahi. Limchomchoma hung kilang ding ahi. Athah aumdeh poi. Ana um jingsa ahi. Eden hona chun ‘gul’ limin akilangin, Aman dinga Roman sepaite hunga chun ‘Aseijui – Juda Iscariot’ in ahungin, amansah tai.
Itobangin, hungjongle – Pastorpu bangin kichalouvin; lhagao chemjam ( Pathen thu, Gospel thupha) panin, Satan gal-joupa, Jesu Christa songin, taotothon pangjinute. Chutengle, Aman eijopeh diu ahi.
Pakai Jesu’n “Vannoiya hin hahsatna natoh’ui, hinla, lungmong’un, Keiman vannoi kajoutai” (John 16:33) ati hi hejing’ute.

Sunday, 24 November 2013

Na Lhinlelna Kisuhmo Sah Hih In


1-“Hettohsahna hijat pin meilhang banga eiumkimvel jeh’uvin einoh phahsah jouseu le ichung’uva kaijing chonsetna hi pailha’n, thoh hat tah-in imasang’uva kilhai tetna lama hin lhai’yu hite.

2a- Tahsan bulpi le kikhomna Jesu lam kat jingute” (Hebrew 12:1-2a)

Na lhinlelna ho kisuhmosah hih in. Chonse le Hatmo ihiu hi, thiljouse hetohsoh le musoh Pathen in, ahaipoi. Eiho chonsetna sanga, Aman eingailutnau hi lenjo ahi. I-chonsetnau le hatmo,lhinlelna jouse ahetsoh, amusoh vanga, Achapa, Jesu Christa itahsan’uva Leng le Huhhingpua kisan jal’uva ichonsetnau le hatmona hohi akimumosah a, Acha dei-um eiso got’u ahi. Hichu kihet inlang, nasumo le  nasunohphah jouse - ‘nachonset , kisonlelna, kineplelna, hatmo le lhahsamna, jouse chu sumilin, dontalouvin; Ama tahsante kitetna – Bible sim-het le tao jingna, nunchanpha bolna, natohpha tohna, houin kai getngaina, Pathen thu lama tompanna lama hin ha-kibol’in.

Nangma kigel louvin, na Huhhingpu Jesu Christa’n nangailutna, nachonset ngaidamna dia thinagei atochu gelinlang, kipah tah in Ama panpi jing ding kinem in, lhagao lama khantou ding le tahsa lama naboljouse jong Ama lungdei hidin, tao pumin, malam no jingin.

Na lhinlelna ho aseiding, “Hettohsahna” dimset jongle, Jesu natahsana le Ama’a nakipana thu ‘Hettohsahna’ jong aum’e - Lhagao Theng, nanga umjing chun Pathen kom le mihemho jong ahetsah jing ahi kihet in. Songlel hih in.

Nangma kisong hih in, nakisonle, nakonlel ding ahi, ima nabolngamlouding ahi. Agiloupa’n nakisonna chu hin mangintin, “Keivang, imacha kihilou, mibanga thilpha kiboltheilou, houin kaijong kijoulou, Pathen thu kithemlou, taona kihatlou, tolom pehding jong kijoulou, kanunchan phatloula kilha theilou” tia nagelsah ding. Hichun, nalung asuhneova, malam nona naneisahlou ding, na kitimtim jeng ding. Ajona chu mohseh nahiding ahi.
Nangma kisong hih in. Jesu Christa songin, “Keima imacha hihih jongleng, ka Pakai Jesu’n eipanpi ding ahi. Ol ol’a Aman hatna, lhinna, phatna, thilpha bolna, eineisah ding ahi. Apatna lamin ima hihih jongleng, Ama’a kingaileng, Aman eipanpi ding ahi” tin bol jengin. Taona le Bible sim bol jingin, thiljouse boltheipa chu songinlang, malam no jingin.

Thursday, 21 November 2013

Jesu Na Leng le Pakai Hisah In

 From - THJK 1

Jesu hi nahinkhoa nangma leng ho Leng, Pakai ho Pakai (1 Timothy 6:15;Revelation 19:16) ahile, Lhagaova pengthah, Christian dihtah nahi ahitai.
Tunigeiya, Jesus hi na Leng le Pakai ahiloulai jengle, tuhin, kouvin. Taonan, kouvinlang, na chonset jouse phongin, ngaidam thumin. Leng le Huhhingpua nakisan thu seipeh inlang, na hinkho le ijakai Ama khut a pedoh in, ‘Aman na hinna khonkhoa ijakai agelna din.
Na taona in, Jesu Christa hi nangma hinkhoa thuneipen, ‘Leng le Pakai’ hidin temin. Na tahsa le lhagao hinkho apumin Ama khut a pedoh in, Aman aphalam pena napuidin pethengin. Na lunggel-ngaitona, na bolding, tohgon le natohna jouse le ijakaiya vai homdin ngansen. Chutengle, Aman napanpia, kipah le lungmonga hinkho namansah ding ahi. Leiset lungdon-lungjin, hahsatna le boina hohi nachoboisah tapo’natin, kipah jingding nahitai.

Friday, 15 November 2013

Thu-Homkeuvin Boi Hih In Lhepna Ahi

Tunia ‘thu-homkeu, Thujou’ kiseithang ‘Chi aman akal in Kg a Dk 100 ahiti le akimujoulou ding ahi’tia kiseithang. Chule, mipi kisunonga bazaar le dukan hoa chi amujatjat chogam jeng hohin, ei lungnatsah lheh jengin ahi. Kaloinu tah in jong kg a dk 50 a achohdeh ahi. Phone eihinbol manin, kajahda peh in ahi.
Mipi chihola kisunong. Ahemamasa hon dukana, aman kal masanga tia aloma chocho jeng. Min adoh-le ‘tamtahtah kachohji mong ahi’ tia amujatjat choh jeng. ‘Thu-homkeu, Thujouvin alhep chatvaiya ‘jousei’, mi-lhemlo’ adim jenge!
I-gamsungu, North East pumpi, adeh a eiho chenna hi, tumasanga chu ‘jat le nam chomchom kikah a thu-homkeu thethang jeh a kinah-kithana ana dimset ahi. Phatecha thu kilah tona’achun ‘thu-homkeu, thujou thethanga uma, athethang hon amaho lunghan buhlhahna a mipi atilset’u ahi’ dol mudoh ahi. Hichea kona chu eiho lah ahi jatjouse simthei, thu kiselgu umlouna dia English a Thuso aumlou akhohje hea hinbolpan kahi.
“Pakaiyin, kalungdei  ahei! Apha katup hi ei hetpeh ‘ngoingoiye’” kati nom ahi. Phatthei eiboh in, imacha duhdah hihih jongle, miho seichomna sangtahtah eichan in, jat jouse-to kihouna le dei-hu’na eineiyun, 2004 apat in tanglou helin, eipui jing’e. Kajalen vala, nom kanasah vala, Ama lungdei khellam kagei ding anompoi. Midang ho jouse banga kaumna a kona chu mahthah den ding kanahitai. Anompoi. 2008 in eikouvin, ka jonin, kadalha kit e. 2009 in eikou kit in, kasangin, lha li-lhanga jouvin kakilepmang kit’e. 2010 kumbula konin, ka-inboh tai. April lha in kahinkho akhel tai. Eikhel heltai. Pathen thu bolto, kanatoh eikopsah jing tai.
Hichea, keima hinkhoa eimusah hi – mijouse Pastor, Evangelist, le adang ihithei pouve. Thil dang dang ibollouvule, iti Pathen thilbol hohi imanchah thei lou diu ahi.Achomcheh ibol diu ahi. Hinla, ipi natoh nei jongleur hen, Pathen thu lhangsap hi koptha jingthei ahi. Hiche boldinga chu, nang ho jouse hi katem jing nahiuve. Bolin. Pan jengin. Pathen phatthei bohna hi alomin hunglha ponte. Chutichun hunglha tahbah-le nangollo ding ahi. Ol ola nahinpeh ding ahi. Jesu Christa kouvin, kipan in. Na panpi ding Lhagao Theng aum jinge. Kei jong kapanna thei aumle, taona le Athu pehson ding beh hinpe nange.
Lhepna hohin nitinin eibomun, chonset eibolsah jing’uve. Hitia lhepna kitoh-gempen hohi – lunghan, khat chunga lungnopmo, mikhat houset a pho le gihsal, tohding dol toh nomlouva phatdanga dia vohchon, thaset, jousei, mi jouva lhep (apha hile kilomtah, alunghan le lhaset diu noplou jeh a i-ngailuttah iji, icha, i-gol jong thu neocha cha lhep a lunghang lou le lhaselouva koi) – hiti hohi kitoh jing ahi.

Saturday, 9 November 2013

Pathen Tahsan Asei Tahsan

Pakaiyin aseiyin, “Lei le vanin kasei ngaiyun! Kavahdohsa chaten eidoutauve. Bongchal’in bon apu ahen, sa-ngan jengin jong apun avahna ankong ahei; kamite Israel ( nang le kei jong, alungdeiya umlou jouse, eihopthau ahi)’in vang eihepouvin, imacha adat khen thei hih hel’ui!” ati.
“kamite Israel” ati hin, nang le kei jong, alungdeiya umlou jouse, eihopthau ahi.
Chapangneo, achama imacha kilamdohtheilou hohin, anu-apa donlouvin, anop nop in umhenle hahsatna atolou ding ham?  Na sempa chun, nasemlona uma ahi. Chule, nasempa chun, ase-abol kom jong asemphatthei ahi. Natahsa le lhagao bon asemle, ipi ham khat in asuhmo, asuhset, adammosah hochu, semphamonte nati em?
Mihem tamtah hi chutia chu uma anahi. Mijouse vang ahipoi. Semtila pat in, Pathen hol le alungtoh ajong ana umjinge.
Genesis a ‘CAIN le ABEL chu ucha ahilhone. CAIN in Pathen lungdei atohpoi. ABEL in vang Pathen lungdei atoh e. ABEL chu a upa CAIN in atha vangin, athatchai joupoi! ABEL khel in Pathen in ‘Seth’ apensah kittai. {Simin : Gen 4:25 -26 :  Adamin “Cain thapa. Abel khel’a chi khai din Pathenin chapa khat eipekit tai,” tin anun amin SETH  asah-e. Seth-in chapa khat ahingin Enosh asah-e. Ama khanglaiya pat hin min ‘Pakai’ minin chibai ahinboh pantai.} SETH khangguiya hin Pathen ging ahung umpeh tai.
Pathen lungdei tohte chu, Pakai Jesu’n, “Keima eitahsana chu thi jongle hing ding ahi” tia John 11 sunga asei hi ivet-le khangluiya ABEL jenga jong hi hetdohthei ahi. JOB chu iheuve. Satan in achanu-achapate jouse athapeh tai. Hinla, Pathen ging le tahsa ahijalin le Pathen lungdeitah ahinbola, alhinlel, alhahsam, athemmona jouse Pathen koma ahinphon jou chun Pathen in achanu-achapa masa ho sanga hoi le phajo cheh apekit e.
Tunia vangse kisa tamtah, insungmi, nei le gou kimansah tampi umthei ahi. Pathen lungdei ahintoule, thiljouse sempa chun akhel, aphajocheh apeh-mo ham?
Chunga, Israelte chunga alungnatna hi simin. Israelte sanga khohjo ihiu hilou ham? Eiho chunga lunghang-mo ham?
Pathen lungdei holing. Chutile, namansahsa – insungmi, nathil, nadamna, navangsettona, le adang jouse chu Pathen in akhela le apha jocheh napeh moding ahipoi.
Pathen tahsan kiti hi athu Bible sunga kisei hohi ‘ahithei le umthei ding’ chantheidia seiho changthei dia tahsan ding’ tina ahi.
Pathen le Athusei natahsan em? Natahsan-le, Pathen kom lhutnan “Amen” jih in.

Wednesday, 6 November 2013

Tonsot Hinna Hechenin, Changin

Hiche hi semtil’a pat’a umjingsa, Solchah hon anajahsau, mit’a amusau, chule khut’a athamsau ‘hinna’ thudol chu ahi. Hiche ‘hinna’ chu ahung kilangdoh tan, chuche ‘tonsot hinna’, Pa koma um jingsa, Solchah ho henga hung kilangdoh chu adihna lhingset’ a kholchila, aphotchetsau ahin. Hichu,eihin hettohsah’uva, aphondoh’u ahi.
Hichu, Solchah hoto ikiloikhom theina diuva amahon amusau le ajahsau chu eiho henga aphondoh’u ahi. ‘Solchah kiloikhomna’ (Christian, Christa Kouchom ho kiloikhomna ‘Houbung’) hi Pa le achapa Jesu Christa to kiloikhomna ahi. Eiho jouse jong, amaho kiloikhomna’a chu ipancheh diu noma ahiuve. Chuteng chule, akipa nau chamkimsoh ding ahi.
Pathen hi khovah ahin, ama’a (Pathen umna’achun) muthim aum louhel hi Solchah hon Pathen’a kona ajah’uva, eihoheng’a aphondoh’u hiche thu hi ahi.
Eiho amato kiloikhom’a kiseiya muthim’a ivale vangule, jousei ihiuvin, thutah dungjuiya na tong lou ihiuve.
Ama khovah’a aum banga, eiho jong khovah’a ivale vangule, eiho khat le khat kiloikhomna nei ihiuvin, Achapa Jesu thisanin chonsetna chengsea kona eisop thengsoh’u ahi.
Chonset neilouva ikisei vangule, eiho le eiho kilhem lha’a ihiuvin, thutah chu eihoa um lou ahi.
I-chonsetna jouseu iphondoh vangule, ichonsetna jouse ngaidam ding le thenlouna jousea kona eisutheng diuva, Ama chu tahsan umtah le kidihtah ahi. Chonse louva ikiseiyule, Ama chu ijoubol’uva, Athu eihoa umlou ahi. ( simin 1 John 1:1-10)
Chonsetna ineicheh’u ahi. Hinla, Jesu Christa hin Ama tahsanna Leng le Huhhingpua kisan jouse chonsetna chu aselpeh’a, Pathen in eivetchil- eikholchil tengule, eiho chonsetna vetalouva, Achapa Jesu Christa-to hinkhomna jala ichonsetna jouseu eingaidam’uva, Achapa loihoa eigel’uva, Achate hija eisan jiu ahitai. Chutengle, Ama Lhagao (Lhagao Theng) chu eihosunga achensah’a, tahsa le lhagaova phattheibohna tincheng, tonsot’a Amato hinkhom-chenkhomna ding chan ‘chanpha’(Right) chu eipeh’u ahitai.

Hiche, ‘tonsot Hinna’ chu changa kipah jing din, Pathen in panpi jing tan.
{( Kasei hi Bible bang tah in simin : “Hiche hi semtil’a umsa,(Solchah hon) kajahsau, mit’a kamusau, chule khut’a kathamsau ‘hinna’ thudol chu ahin,hiche ‘hinna’ chu ahung kilangdoh tan, chuche ‘tonsot hinna’, Pa koma um jingsa, keiho henga hung kilangdoh chu vechen’a (adihna lhingset a kholchila, photchetsa), hettohsah a, nahenguva ka-phondoh’u ahi.
Keiho to ikiloikhom theina diuva kamusau le kajahsau chu nahenguva kaphondoh-u ahi. ‘Keiho ki-loikhomna’ (Christian, Christa Kouchom ho kiloikhomna ‘Houbung’) hi Pa le achapa Jesu Christa to kiloikhomna ahi.
Kakipa nau achamkimsohna dinga hicheng hi kahinsut ahi.

Monday, 4 November 2013

Chate lah a koipen anu le apa khotona chang pen am?

Chate lah a koipen anu le apa khotona chang pen am? Itobang hochu anu le apan achinjing, akhohsah le panpi jing em?
Ahatpen? Achingpen? Ahoipen? Alenpen? Athempen? Ole, aneopen? Ahatmo pen? Alhasampen? Hoi pen hiji am?
Chate lah a Nu le Pa ngailutna le khohsahna chang tampen chu 'ahatmo pen, alhasampena kigel a nu le pa ngaicha jing penpen' chu ahiji. Nu le pa chunga kingai, hatmo kisa , achanga ahinjoulou ding kigel ahi jeh chun, nu le pa'n ajen jing un, apanpi nom jinguve.
Pathen mitmua hat kisa, pha le lhing kisa hochun Pathen panpi angaichat behseh lou'u tina ahi. Hatmo le lhasam kisa hochun, ahatmo kihet in Bible asim jingun, taona amng jingun; ataonau jong lunglut le titahbeh, lung nachima, kap leuva tao ahiji.
Hitobang hochun Pathen panpina achang jiuve.
“Lhagaova gentheiho anunnom ahiuve,
Vana lenggam chu amahoa ahi" (Matthew 5:3).