Pastor M.Thangew in a
gollhanlai thu aseiyin – “Chemkon kichoiya, gamlah a kivah-lea chu; humpi-to
kakitoh in.Eihin ‘ngih’ in. Kicha leng eibolding. Ki-nungheileng eibo ding kahei.
Hijehchun, chemkon ka satdoh in, ei hinbole sat jengdin kading salteh-le eibo
poi. Sottah kakiveto, kidinte jeng lhon jengin. Akhonnan, song kamaile,
leilhang kamaikhan kase jengle, akichom mangtai. Hichun, ol olin kahung jamtai.”
ati.
Lhepna atame. Nitinin
lhepna hohin eibom jingun, chonset eibolsahnom jing’uve.
Limchomchom in
hunginte.Nungah-gollhang nunchan chomchom, mithem, mihat, thilkidang bol,
doi-le-ai mangin jong hunginte. Solkal, kiloikhomna chomchom, hem le thalchoi
ho jong hinmanginte.
Thuseithem, Pathen
thu adihbanga seiya, kidangjep, miho datmo le kidangjep’a seiding tup hojong,
agiloupan amanchah thei ahi. Pathen thu ‘atah’ ahina sanga, mihon ‘kidang asah
diu’ tupna ahinneisahthei. Thu adih banga mang jinga, achaina konjep; amongje
kon’a seina aneisahtheiyu ahi. Hichea, adih tampi aseisanguva, ‘akon’lai neocha
chu miho lungsunga agiloupan akhumlut peh’a ajuisahthei ahi.
Itobang lhepna
umjongle, kicha hih in, Pathen thu Bible simin mangcha jingin. Taona nei
jingin. Tahsanna dettah neiyin, pangdet jingin.
Pastorpu’n Humpi
(Sakei) ato chun :
1.
Humpi
chun ahin ‘ngih’ in ahi. Lhepna (agiloupa) chun nakichatna ding ahinsei,
ahinbol, nahin vetsah ding (nahin ‘ngih’ ding) ahi.
2.
Na
kichat, nanungchonle, naboding (attack nabolding)
3.
Chemkon
( Jesu Christa songin, Athu Bible thu le taona) mangchan pangdet in
4.
Song
in sep in. Jesu Christa mina taonato thon leno in, delmangin.
5.
Humpi
jam bangin, na lhempa chu jamtante.
“Pathen’a kipelut’un,
chutengle. Agiloupa (Diabol) chu leno’uvin (douvun). Chutile, ama nakom’uva
konin jamtante”. (James 4:7)
Bible in, “Gotsa dem
le lung limgeh in umun, chingtheiyin, phat jousen kiging jing’uvin; na
kidoupiu, Agiloupa chu, Sakei gilkel banga, koi kaval lhum thei dem tia vah-le
ahi. Tahsanna’n dingdet un, lenouvin,”( 1 Peter 5:8-9a)
Bible in aseibe kit’e,
“ajehchu, leiset pumpia tahsante jousen itobang thohgimna hi athoh cheh’u ahi
naheuve..”( 1 Peter 5:9b)
Thu-hil lhem apung
jinge. Agiloupa, milhempa, Satan hin limchom chom ahin puji. Hoi tobang
hijongle kichat bol hih in. Akicha chu ajoji ahi. Nangma vang kisong hih in,
Jesu Christa, gal (Satan) joupa songin, Ama nasonchana najopeh ding ahi.
Aseibe kit’e, “Chule,
khotona’a dim Pathen, Christa’a loupina chang dia nakoupauvin, phatchomkhat
sung nathohgim jouteng’ule, natundoh kit diu, na-hatsah kit diu, dettah le
suhlinghoi-hilou naso diu ahi. Ama achun tha-hatna jouse umjingjeng tahen,
Amen.”( 1 Peter 5:10-11)
Lhepna kitoh-gempen
hohi – chan chunga lunglhai louna, lhepna limchomjep a um ho kichat, lunghan, kitim
joulouna, khat chunga lungnopmo, mikhat houset, mipho le houset, gihsal, toh nomlouna,
thasetna, tao nomlou, Bible sim nomlou, jousei, mi jouva lhep le adang ho ahi. Hiche
hohi neocha cha nagelthei ahi. Hitia gelna jong chu lhepna khat ahi. Hiche hohin
asuhset pen chu ‘kipana-joulouna’ eisojepji.Mi kipah-louvin tohdoh pha anei
theilou iheuve.
Agiloupa dei chu mi
suhmo hi ahi. Suhmo’a kona nalah-mangpeh jichu – na insungmite le nagolte
chunga nalunglhaina ho, natohna a nakipa le kinepna, na-gunchu’na le tomngaina,
nachanchunga lunglhaina, thilpha nabolnomna, le adang ahin – hicheho jouse
nasuhmo’a kona chu Pakai chunga nakipa le kinepna chu nalahpehgotji ahipen’e.
Lunglhai lou le kinemlouva na-umtengle Bible simnom talou, tao nomtalou, houin
kainom talou; chule, nanu-napa, na sopi, naji-nacha, naheng le kom,chule midang
ho dia thilpha bolnomna umjitalou ahi. Hichu, na lhempa lungtup le kipana ahi.
Chujongle,“Soh
(chonset soh) ihi louna diuva Christa’n eilhatdoh’u ahitai; dingdet jing’un,
soh namkola chun kihen ohkit tahih un” (Galatians 5:1)
Bible in “Lhepna
natoloudiu ahi” atipoi. Lhepna itodiu
ahi. Limchomchoma hung kilang ding ahi. Athah aumdeh poi. Ana um jingsa ahi.
Eden hona chun ‘gul’ limin akilangin, Aman dinga Roman sepaite hunga chun ‘Aseijui
– Juda Iscariot’ in ahungin, amansah tai.
Itobangin, hungjongle
– Pastorpu bangin kichalouvin; lhagao chemjam ( Pathen thu, Gospel thupha) panin,
Satan gal-joupa, Jesu Christa songin, taotothon pangjinute. Chutengle, Aman
eijopeh diu ahi.
Pakai Jesu’n
“Vannoiya hin hahsatna natoh’ui, hinla, lungmong’un, Keiman vannoi kajoutai” (John
16:33) ati hi hejing’ute.